.

.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Synttäri-illallinen

Kerrankin oli hyvä syy kutsua ystäviä syömään. Muuten tässä iässä alkaa synttärit menettää jo merkityksensä. Oli ihanaa laittaa ruokaa kunnolla pitkästä aikaa. Oli ihanaa viettää iltaa ystävien seurassa ja nauttien hyvästä ruoasta tietysti. Ja totta kai meillä oli pientä ohjelmaa pääruoan ja jälkiruoan välissä, kuten Neljän Tähden Illallisella. 

Kokosin kolmen ruokalajin illallisen hyödyntäen oman kasvimaan satoa. Kesäkurpitsa, sipulit, salaatti, tomaatti, kurkku ja paprika oli kasvimaalta. Alkuruoaksi tein Kesäkurpitsa-Ricotta-keiton. Pääruokana oli rosmariinibroileria, sitruunaspaghettia ja Horiatiki eli kreikkalainen salaatti. Jälkkäriksi aina varma Pannacotta marja-kastikkeella. Mahat tuli täyteen ja vieraat nauttivat ruoasta!




Kesäkurpitsa-ricottakeitto


Horiatiki

Spaghetti sitruuna-oliiviöljy-parmesaani kastike



Pannacotta ja mustaherukka-mansikkakastike



torstai 15. elokuuta 2013

Mieskin kokkaa. Aina välillä.

Mieheni on myös innokas ruoanlaittaja. Hän laittaa ruokaa aina kun annan sille sille tilaa. Hänen erikoisalaansa ovat liha ja paistit. Ja ne ovatkin yleensä herkullisia. Mutta kaikki ei aina ihan mene putkeen.

Kraaterimuna. En edes minä osaa paistaa tuollaista!

Aamiainen kahvilla.

Raparperi simaa. Ihmettelin, miten ihmeessä sima kuohuaa noin. Seuraavassa kuvassa selitys tähän selviää.

Ohjeessa oli HERNEEN KOKOINEN pala hiivaa. Kuka on nähnyt tämän kokoisen ja mallisen herneen?

Kauniisti pullotettu sima. Vasta viikon päästä pullotuksesta mies myönsi laittaneensa liikaa hiivaa ja kaatoi siman viemäriin.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ihana lounasseura, ihana spaghetti!

Tänään tein lounaaksi spaghettia tomaatti-linssikastikkeessa. Linssejä en ole tällä tavoin vielä käyttänyt, mutta oli kokeilemisen arvoista. Kastiketta haudutin noin tunnin. Ystäväni sattui juuri lounasikaan käymään ja kysyin halusiko hän syödä. Pasta on helppo ruoka lisätä ruokailijoiden lisääntyessä, varsinkin kun en ollut vielä ehtinyt laittaa pastaa kiehumaan. Lisäsin spaghettia yhdelle ja kastikkeen määrä oli juuri sopiva pastan määrään nähden.

Pastan määrä on helppo laskea: 1:10:100 eli yhtä henkeä kohden litra vettä, 10 g suolaa, 100 g raakaa kuivapastaa. Alkuruoaksi riittää 75 g per ruokailija. Vesi keitetään kiehuvaksi, lisätään suola ja pasta. Keitetään pasta al denteksi eli ei liian kypsä! Pasta laadusta riippuen 7-12 min. Kastiketta lisätään keitettyyn pastaan juuri sen verran, että pasta maustuu. Pasta ei saa uida kastikkeessa! Näin syntyy pastaa italialaisella tavalla.

Aterian kruunaa tietysti vasta raastettu parmesaani.

Yksinkertaista, hyvää arkiruokaa. Maistui jopa yksivuotiaalle!

Ohje:

Valkosipulia
Sipulia
Porkkanaa raasteena
Tomaattimurskaa
Vettä
Suolaa
Pippuria
Vihreitä linssejä

Freesaa oliiviöljyssä sipulit ja porkkana, lisää tomaattimurska. Hauduta puoli tuntia. Lisää linssit ja keitä kunnes pehmeitä. Linssejä voi liottaa kylmässä vedessä n. tunnin niin kypsyy nopeammin. Mausta suolalla ja pippurilla.


Ohrarieska

Yksi vuotias poikamme juo nykyään ruoan kanssa (välillä paremmin, välillä huonommin) piimää ja sitä jää aina ja loppu menee yleensä viemäristä alas. Pitkään on ollut jo mielessä, että pitäisi käyttää loppu piimä ja leipoa rieskaa. Opiskellessani kotitalousyrittäjäksi ruoanvalmistuksen opettaja neuvoi rieskaohjeen ja teimmekin sitä koulussa. Sen jälkeen olen leiponut sitä kotona ja töissä hoitokodin asukkaille. En ole tosin vuosiin leiponut sitä. Nyt ajattelin verestää muistoja ja kokeilla, osaisinko vielä. 

Taikinaan tuli noin 2 litraa nestettä joten taikinasta tuli melko iso. Leipiä tuli kuusi (6). Leipää jaettiin sitten ympäri kaupunkia. Palautteesta päätellen leipä onnistui.

Tämä rieska on siis perinteistä Etelä-Karjalaista rieskaa, joka on kohotettu hiivalla, jossa on nesteenä piimää ja vettä, ohrajauhoja, suolaa ja vehnäjauhoja. Tai ainakin tälläsitä minä olen tottunut syömään, mutta varmasti ohjeita on niin monta kun on leipuriakin.



Paluu Arkeen

Pitkän hiljaiselon jälkeen ajattelin palata taas elävien kirjoihin. Koko kesän kestänyt väsymys on verottanut bloggausintoani. Jospa pimeät ja koleat syyssäät antaisivat taas motivaation kirjoittamiseen. 

Kesän aikana on kertynyt paljon valokuvia tekemistäni herkuista ja kasvimaasta ja sen sadosta, mutta en ole saanut niitä tänne blogiin asti. Ja voi olla, etten kaikkia kuvia selityksineen tänne tule koskaan laittamaan, sillä uutta materiaalia tulee jatkuvasti. 

Tässä tulee "parhaita paloja" kesältä:

Sipulimaa juuri kitkettynä ja kasteltuna kesäkuussa. Sipulit alkoivat kellastua jo heinäkuussa, joten nostettiin maasta kuivumaan heinäkuun lopulla. Ilmeisesti kyseessä liian aikaiseen varsien kellastumiseen on ollut tuholainen nimeltaan sipulikärpänen. Sato saatiin pelastettua, vaikka sipulit eivät kasvaneetkaan kovin suuriksi.

Herneet kasvoivat suuriksi. Pakkaseen saatiin monta rasiaa oman maan herneitä talveksi.

Porkkanamaa kesäkuussa. Suuri sato ja porkkanat ovat maukkaita!

Ensimmäinen sato kurkuista. Nyt elokuussa tulee vielä lisää muutama.

Pavekekurkkuja. Kolmas sato jo tulossa vaikka on näyttänyt monesti siltä, että kurkku on jo kuollut.

Oman maan satoa.

Salaattia kasvihuoneessa.

Pakastin hajosi ja sulaneille leiville piti keksiä nopeaa käyttöä. Uunileivät: ruisleivän täytteenä tonnikalaa, sipulia, chiliä ja valkosipulimajoneesia. Paahtoleivän täytteenä tomaatti-mozzarella-basilika-oliiviöljy seos ja parmesanlastua.

Horiatiki. Torilta ostettu paikallisten viljelijöiden tomaattia, kurkkua ja sipulia. Kauppahallista kreikkalaista fetaa ja oliiveja ja paikallisen leipomon tuoretta leipää. Melkein niin kuin Kreikassa!

Lihapullat napolilaisittain. Ohje Sikke Sumarin, joka on muuten yksi esikuvistani.

Lihapullat paistettiin ensin oliiviöjyssä.


Sen jälkeen haudutettiin tomaattikastikkeessa.http://www.livtv.fi/ohjelmat/sikke-ruokaa-rakkaudella/reseptit/uutinen/resepti-jakso-1-lihapullat-napolilaisittain Tästä linkisä pääsee ohjeeseen!

Lettuja ja itsetehtyä Mansikka-basilikasorbettia.


Mitä kaapista löytyy tonnikalasalaatti. Suunnittelematon ruoka on parasta!